MTBCF RY

Keskikesän yöajo Keravanjoen ympäristössä. Luvassa kesäyön tunnelmaa ja upeita polkuja

Lähtöpaikka on Kunnaantiellä Stenkullanpolun risteyksestä Vantaalta klo 18:00 ja takaisin palataan aamun sarastaessa. Mukaan kannattaa ottaa jonkinlainen lamppu, vaikka yö ei aivan pimeä olekaan. Kierroksen pituus on n. 60 km ja ainakin yksi pidempi ruokatauko pidetään auki olevassa kuppilassa. Varaa mukaan syötävää ja juotavaa, koska yöllä ei huolto toimi

Reissu vedetään retkivauhtia, joten suorittajat jäävät kotiin Polut ovat osittain melko teknisiä eli helpolla ei perille pääse. Reitti kulkee Kuusijärveltä Keinukalliolle. Sieltä eteenpäin mennään Ylikeravalle ja palaillaan Korson ja Kulomäen kautta takaisin perukoille.

Takaisin palattuamme tarjolla on grillausta ja saunomista, ota pyyhe, juotavaa ja makkurit mukaan. Retki tehdään säävarauksella, seuraa siis keskustelupalstaa ennen redua.

Vetäjinä mösjöö ja Madam R.

Tätä reissua ei tarvitse sään takia perua Luvassa lämmin ja kirkas ilta/yö.

Reitti on käyty tsekkaamassa ja se on Ainoa hasardi voi tulla yön pimeinä hetkinä paluumatkalla Korson ja Mätiksen välillä, jossa polkuja on aivan riittämiin.

Kovin on ollut hiljaista, onko kukaan tulossa mukaan Redulle voi tulla myös mukaan vaikka alku matkan ajaksi, jos pimeäajo ei iske tai on saatava kunnon yöunet. Vetäjät lähtevät joka tapauksessa katsomaan, onko kesäyön ajoissa taikaa.

Teretulemast

Mä olen kyllä tästä naapurista ajattellut tulla huomenna

Tähtään pilkkuun saakka, eihän se oo ennen neljää?

Tulossa ollaan, lampun akut latauksessa.

Kaipa sitä pitää laittaa lamppua lataukseen. Säät ainakin näyttää suosivan...

Loistava idea. Ikävästi sattui lomareissulle lähtö juuri tälle päivälle Toivottavasti tästä tulee perinne, voisi alkaa odotella jo ensi kesää. Hauskoja ajohetkiä niille onnekkaille, jotka mukaan pääsevät.

Lähtöpaikalle kokoontui 9 innokasta kuskia lamput käyttövalmiina.

Ilma tuntui yhtä kuumalta kuin päivällä, kun suuntasimme keulat kohti Kuusijärveä. Hikeä tihkuen painelimme Päiväkummun laitaa kohti Pohjois-Nikinmäkeä, jossa pöllipekurit olivat jättäneet puunrungot poluille poikittain. Juuri niille poluille, joissa oli si saanut ajaa ilman suurempaa vääntämistä. Keinukallion liepeillä riitti haasteellista ylämäkeä muutamille tekniikkataitureille ja taisi jäädä jotain yritettävää seuraavaankin kertaan.

Keravan Ahjon nakkikioskilla pidettiin ensimmäinen tankkaustauko joskus puoli kymmenen paikkeilla. Valoa riitti vielä hyvin, kun pääsimme Haukkavuoren luontopolulle Keravanjoen varteen. Ihailimme pienen hetken Keravanjoen lipumista vankilaa vastapäätä ennen kuin jatkoimme hikistä matkaa kohti Yli-Keravan kallioita. Siellä ilta rupesi hämästymään jo kunnolla, joten aurinkolasit joutivat reppuun. Suuret puut varjostivat polkua sitten jo niin paljon, että lamput viritettiin käyttökuntoon. Onneksi polkuvaihtoehtoja ei ollut kovin montaa, sillä pimeässä oikean polun löytäminen ei olekaan niin helppoa. Uusi polku oli kuitenkin hyvä ja vei tutulle reitille, joten kukaan ei vielä pahasti säikähtänyt. Nälkää karkotettiin sitten Keravan mäkkärillä, ja kerrankin hamppari maistui hyvältä. Vaikka ilma oli lämmin, tuli ulkona syödessä hiukan vilu. Emme kuitenkaan siirtyneet läheiseen baariin, vaan jatkoimme matkan pimeintä osuutta suunnitelman mukaan kohti Mäyräkorpea ja Uusikylää. Sieltä löysimme Korson pohjoisosiin ja Mätäkivenmäen poluille. Korsontien kohdalla jaoimme porukan kahtia; osa jatkoi poluilla seikkailua ja osa siirtyi teitä pitkin saunomaan lähtöpaikalle aamun sarastaessa. Tässä vaiheessa tuntui, että matkaa olisi voinut jatkaa vielä pidempäänkin.

Matkaa kertyi n. 60 km ja aikaa kului n. 10 tuntia kierrokseen. Pahemmeilta kolhuilta vältyttiin, vaikka muutama tangon yli leiskautus ja kumolleen meno nähtiinkin. Aamun valjetessa saunottiin ja syötiin makkaraa. Mukavaa oli eikä väsykään meinanyt tulla silmään kuin pakottamalla.

Kiitoksia kaikille mukana olleille!

Mainio konsepti; epäilemättä pitkällisen tuotekehittelyn tulos. Alueen laajuus ja paikoin vaikeat näkyvyysolot huomioiden polut osui kohdalleen hämmästyttävällä tarkkuudella. Jokilaakson pohjukassa oli hyvä olla muutama kuiva päivä alla, useammastakaan ei olis ollut haittaa. Alkuasukasväestöön ois voinu tutustua lähemminkin.

Kokonaisuuden kruunasi Japen ja Jusun vieraanvaraisuus lopuksi; oli normaalia miellyttävämpi kotiinpaluu putipuhtoisena makkaraxtr:n jälkeen.

Copyrightin haltijoiden luvalla vois vastaavan järjestelyn toteuttaa joskus lisäks jossain toisessakin miljöössä; etsimätttä tulee esim mieleen hieman suppeampi versio Grabskog Storträsketissä, jonka läheisyydessä on saunamökkejäkin muutamalla klubilaisella.

Suurkiitos Japelle ja Jusulle Matka taitttui jouhevasti ja yllättävän nopeasti vaikkakin aamutunneille asti meni. Pahimmilta haavereilta vältyttiin vaikkakin yleiselle uimarannalle ei taida olla asiaa vähään aikaan..
Muisti alkoi pätkiä kotiin lähdön aikana ja multa jäin kengät teille. Jätätkö jonnekin sinne pihalle niin haen joskus.

Jälkipelit ainakin rokkasivat?